Epilogi, loppusanat

Nyt se on ohi!

Otsikkoni saattoi kuulostaa sille, että Huh vihdoinkin se piirtäminen loppui. Mutta ei! Tykkäsin kurssin sisällöstä ja erityisesti piirtämisestä. Omaksi yllätyksekseni minun asettamat tavoitteet täyttyivät pääpirteissään.

 Mutta hyvä, että ei tarvitse enää stressata aikataulusta, että saanko varmasti kaikki työt valmiiksi ennen sovittua päivämäärää. Jatkossa aion piirrellä ilman aikataulua ja ihan omaksi ilokseni.

Opin kyseisellä kurssilla paljon tunnetuista taideteoksista, varsinkin Taistelevat metsot työ jäi erityisesti mieleeni. Toinen asia mikä jäi kaikista päällimmäisenä mieleeni oli nämä sommittelukaavat. En ollut koskaan ennen edes ajatellut, että tällaisia on olemassa. Tykkäsin etsiä kuvista mahdollisia sommittelukaavoja, vaikka se välillä olikin haastavaa.

Yllätyin hieman itsekkin, että töiden teko sujui näinkin sujuvasti. Joitakin vastoinkäymisiä koin tehdessäni töitä, mutta pyrin aina keksimään jotain, joka tavallaan piilottaisi virheeni tai täyttäisi tyhjää työtäni. Eniten työskentelyäni rajoitti kuitenkin eri tekniikka mahdollisuuksien puuttuminen. Meillä ei kotona ollut esimerkiksi kaikkia puuvärejä ja ei lainkaan akvarellivärejä, joka oli hyvin harmillista.

Tykkäsin kurssin ajan pidettävästä oppimispäiväkirjasta, koska viimeistään sitä tehdessä pysähtyi miettimään mitä työni merkitsee ja miten olen siinä mielestäni onnistunut. Oppimispäiväkirjaa auttoi paljon jokaisen työn jälkeen olleet itsearviointikysymykset. Ilman niitä tekstin tuottaminen olisi ollut hitaampaa ja paljon paljon haastavampaa. Kiitos siis niistä!

Tämän viimeisen työn aikana eli pastissin teon aikana huomasin kuinka ison työn Mona Lisan maalaja on tehnyt. Se ei ollutkaan niin yksinkertainen maalaus kuin ennen olin ajatellut. Kurssin aikana ymmärsin kuinka paljon taiteilijat joutuvat tekemään mahtavien töidensä eteen. Jokainen siveltimen veto vaikuttaa! Kaikki näkyvät lopullisessa työssä. Opin siis pikkuhiljaa arvostamaan näitä suuria taiteilijoita.

Tällähetkellä kuvataide ei näy elämässäni paljoakaan, mutta pyrin tuomaan sitä vähitellen elämääni. Olen tässä lähiaikoina kiinnostunut enemmän mm. valokuvaamisesta ja piirtämisestä mustavalkoisia kuvia. Luulen, että tämä on vain ja ainoastaan tämän kurssin ansiota. Itsenäinen työskentely aiheutti sen, että ajattelin tosissaan mitä aion piirtää ja miltä lopputulos näyttää. Yläkoulun aikaisina kuvamataiteen tunneilla aloin vain piirtämään mitä mieleen sattui tulemaan. Tämä johtui siitä, että halusin saada työni mahdollisimman nopeasti valmiiksi, välittämättä lopputuloksesta.

Oppimispäiväkirja 4 ja Pastissi

Pastissi

Tänään sain pastissityön valmiiksi, jossa oli viittä eri taidekuvaa ''sekoitettuna'' toisiinsa. Taidekuvat jotka esiintyivät työssäni olivat: 

Mona Lisa 1507, Leonardo da Vinci

Huuto 1893, Edvard Munch

Hedelmä asetelma 2007 (ei tietoa tekijästä)

Still Life With Apples, Paul Cezanne

Taikametsä 7.6.2011, Petri Niemelä

Ja tässä alla minun tekemäni mix kyseisistä taideteoksista

Aluksi halusin tehdä työni vain huudosta, Taikametsästä ja Mona Lisasta, mutta huomasin, että Mona Lisasta tuli aivan liian pieni ja se ei peittänyt kokonaan paperin alareunaa. Käytin lopullisessa teoksessani kolmea eri tekniikkaa, jotka olivat puuvärit, vesivärit ja vahaliidut. Olisin käyttänyt useampiakin tekniikoita, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.. Käytän töissäni mielummin värejä, joten värien käyttö oli runsasta teoksessani.
Työlläni ei ollut mitään varsinaista viestiä katsojalle, sillä se oli täysin epärealistinen taideteos.
Aloitin suunnittelemaan työtäni Mona Lisan pohjalta ja halusin liittää Mona Lisan taustalle yksinkertaisia puita. Taikametsä oli juuri sellainen työ, joka kävisi Mona Lisan taustalle ja päätin siis valita sen. En missään vaiheessa halunnut piirtää Mona Lisan tarkoin kuvattuja kasvoja, joten päätin tehdä hieman jopa pelottavat kasvon Huuto taideteoksen henkilöltä. Huomasin kuitenkin melko pian, että Mona Lisasta (vartalosta) tuli aivan liian pieni ja joutuisin luultavasti piirtämään hänen alavartalon, jos se jäisi entiselleen. Tätä en kuitenkaan halunnut tehdä ja päätin peittää alavartalon piirtämällä pöydän Mona Lisan toisen käden alle. Seuraavaksi jälleen huomasin, että pöytähän näyttää tosi tyhmälle, kun siinä ei ole mitään ja se on noin suuri. Päätin siis jälleen täyttää sitä ja piirsin pöydälle kaksi eri hedelmäasetelma teosta. Harmikseni hedelmistä tuli aivan erikokoisia toisiinsa nähden ja ne ovat epärealistisen pieniä verrattuna puihin ja Mona Lisaan.
Lopputulokseen en ole kovinkaan tyytyväinen, mutta olen onnellinen, että sain edes jonkun pastissin tehtyä. Ehkä minä vielä joku päivä innostun tekemään toisen paljon paremman pastissin!:)
Numeroksi omasta työstäni antaisin 7. Sain lopputulokseen käytettyä kolmea eri toteuttamistekniikkaa sekä teoksessani oli viittä eri taideteosta, joka on enemmän kuin tehtävänannossa oli vähimmäismääränä. Minun silmääni työni ei ole aivan yhtenäinen, sillä värimaailma vaihtelee hyvin rajusti ja taideteokset eivät sovi toisiinsa.
Olen kuitenkin tyytyväinen Mona Lisan ja Huudon yhteensovitukseen. Minun mielestäni se oli mielenkiintoinen yhdistelmä eikä värimaailmakaan poikennut niin rajusti kuin esimerkiksi hedelmät ja Mona Lisa poikkesivat. 

Isäni ja pikkuveljeni kommentit työstäni
Isä: ''Tunnistan hyvin teoksesta Mona Lisan ja Huudon, mutta en ainakaan tunne näitä muita taideteoksia. Työsi on ulkonäöltään melko siisti ja huolliteltu, mutta minun on vaikea arvioida tätä, kun en tiedä minkä tasoinen piirtäjä olet. Onneksi ei minun aikaani tällaisia töitä tarvinnut toteuttaa. Kauan sinä ainakin tätä työtä teit, kun näin sinut lähes joka ilta jotakin piirtämässä. Ison plussan antaisin siitä, että paperissasi ei ole yhtään tyhjää valkoista kohtaa.''
Pikkuveljeni Elias: ''Siinä on joku ihminen, puita, hedelmiä ja varmaan pöytä. Ihan kiva kai tuo on.''

Itse tehdyt kysymykset

1.Miksi juuri nämä taideteokset?

-Nämä teokset kävivät toisiinsa jollain tapaa ja ne sopivat hyvin minun suunnittelemaani lopputulokseen. Mona Lisa oli maalaus, jonka pohjalta lähdin teostani rakentamaan.

2.Kuinka kauan työn tekoon loppujen lopuksi meni?

-Työn tekoon kului noin kuusi tuntia yhteensä. Tämä johtuu siitä, että aloitin useamman kerran alusta Mona Lisan piirtämisen, enkä vieläkään ole lopputulokseen tyytyväinen.

3.Millaisia vastoinkäymisiä kohtasit työn teon aikana?

-Yksi iso vastoinkäyminen kaikkien kuviksen töiden teossa on ollut se, että meillä kotona ei ole edes kaikkia puuvärejä. Tämä rajoittaa kaikkien töideni värimaailmaa suuresti.

4.Auttoiko kukaan sinua pastississa?

-Ei, mutta kysyin aina välillä mielipidettä äidiltäni, joka kyllä kertoo suoraan jos työ ei näytä hyvälle. Lopulliset päätökset ja kynän vedot teen aina itse, kun onhan kysessä oma koulu työni.

5.Oliko työn teko mukavaa?
-Kyllä, ainakin paikka paikoin. Välillä kyllästyin siihen, kun yksikään kynän veto ei näyttänyt hyvälle ja ei istunut työhöni. Tykkäsin kuitenkin suunnitella tulevaa työtäni ja oli kivaa piirtää jotakin muuta kuin omia piirroksia. Tämä muiden teoksien jäljittely oli yllättävän haastavaa. Tuntui, että haluaisi muuttaa sitä toisen tekemää piirrosta sellaiseksi, että se olisi itse helpompi toteuttaa, mutta oli pakko vain purra hammasta ja yrittää tehdä työstä mahdollisimman tarkka jäljennös. Loppujen lopuksi työtä tehdessä oli enemmän positiivisia ajatuksia kuin negatiivisia mietteitä.

Oppimispäiväkirja 3

Omakuva

Sain eilen päätökseen melko paljon panostetun omakuva teoksen. Käytin työn tekemiseen vähintään viisi tuntia, sillä huomasin olevan hyvin itsekriittinen piirtäjä ja aloitin monta kertaa alusta, kun en ollut tyytyväinen piirrokseeni. Kaikista vaikeinta oli piirtää oma itsensä! Vaikka näenkin itseni joka päivä peilistä, niin oli hyvin vaikeaa tehdä realistista kuvaa juuri minusta. En muutenkaan ole koskaan tykännyt piirtää kuvia ihmisistä, sillä ihmisestä on vaikea saada  elävän näköistä.

MUTTA..

Nyt itse asiaan eli tekemääni työhön. Päätin tehdä piirroksen käyttäen pääosin lyijy- ja värikyniä, koska en omista esimerkiksi vesivärejä tai vahavärejä yms. Kooksi valikoitu niin sanottu peruskoko eli A4 valkoinen (tulostus)paperi. Se on hyvin luonteva koko minulle, joka piirrän aina liian pieniä teoksia suureen paperiin.

Piirsin keskelle paperia itseni melko ilmeettömänä edestäpäin kuvattuna, koska olen luonteeltani mietiskelevä ja pohtiva ihminen. Rakastan miettiä elämänsuuria kysymyksiä miellessäni ja esittää ajatukseni muille vasta, kun olen pohtinut niitä tarpeeksi kauan. Rajasin itseni kasvojen alapuolelta, koska en osaa piirtää ihmisestä koollisesti sopusuhtaista piirrosta. Parempi ehkä tehdä varman päälle, kuin pyyhkiä ja aloittaa uudestaan 100 kertaa useammin kuin nyt aloitin.

Kehystin itseni vähän piikkipensasta muistuttaneella kehyskuviolla, jossa oli vihreitä lehtiä. Tämä yrittää viestittää siitä, että olen itsenäisesti ajatteleva ja toimiva ihminen. Piikkipensaan ulkopuolelle olen piirtänyt minulle rakkaita ja läheisiä asioita. En osaa sanoa mikä niistä olisi se kaikkein tärkein elementti elämässäni, joten en laittanut niitä mitenkään järjestykseen. Vasempaan yläkulmaan piirsin ruskean hevosen, joka viestii minulle rakkaasta harrastuksesta ja hevosesta, Kamusta (Boyfriend II). Hevoset ovat aina olleet minulle tärkeitä sekä eläiminä että ''harrastusvälineinä'' (ja ehkä vähän ruokanakin xd ).
Oikeassa yläkulmassa on puolestaan nuottikirjoitusta, joka merkitsee musiikin läsnäolosta jokapäiväisessä elämässäni. Musiikkia aloitin harrastamaan jo esikouluikäisenä ja vieläkin olen mukana erilaisissa musiikki projekteissa kuten kuorossa, bändeissä ja toimin myös konserttipianistina. Mutta miksi piirsin juuri nuottikirjoitusta enkä pianoa tai mikrofonia? 
-Koska muistan miten vaikeaa oli opetella musiikin teoriaa ja olin muutaman kerran jo luovuttamassa musiikkiharrastukseni kanssa. Jälkeenpäin tämä huvittaa nykyään, että olin lopettamassa rakasta harrastusta vaan sen takia etten muistanut asteikkoja ulkoa. Lisäksi muistuttaisin, että ilman nuotteja kaikki musiikki olisi improvisaatiota, hyvin yksinkertaista ja minkäänlaisia huippusävellyksiä ei olisi koskaan syntynyt. Tästä päästäänkin jo siihen, että esimerkiksi kansallislauluja ja muuta kansoja yhdistäviä hymnejä ei olisi säilynyt samanlaisena, vaan ne olisivat hävinneet tai muuttuneet aikojen saatossa aivan kuin kansallissadut, joita kerrottiin suullisesti sukupolvelta toiselle.
Jälleen voisin palata itse teoksen tulkinnan puolelle! :) Vasempaan alakulmaan kirjoitin netistä löytämäni ystävyyden runon, jossa kuvaillaan ystävyyden ja ystävien merkitystä ihmiselle. Piirsin runon viereen hyvin yksinkertaisen kuvan tytöstä ja pojasta, jotka ovat käsikädessä ja tytön toisessa kädessä on sydämen muotoinen ilmapallo. Tällä halusin viestiä sitä, että ystävyys voi olla syvää myös vastakkaiseen sukupuoleen ilman, että seurusteltaisiin. Tämä on minulle itsestäänselvää, mutta varsinkin jotkut vanhoilliset ihmiset kuvittelevat heti, että nuoret (tyttö ja poika) seurustelevat mikäli he kaveeraavat.
Oikeaan alakulmaan piirsin puolestaan pitkäkarvaisen soopelin värisen collien. Mietin pitkään, että piirränkö viereen myös tricolour collien, koska minun ensimmäinen collieni oli juuri tricolour ja nykyinen on soopeli. Voisin selittää ihan vain selkeyden vuoksi näistä värityksistä sen verran, että tricolour on collie, jolla vallitseva väri turkissa on musta, soopelin vallitseva väri on ruskean joku sävy, jossa voi olla myös mustia karvoja ja bluemerlellä vallitseva väri on sinertävän harmaa, jossa voi olla myös mustaa.
Piirrettyäni nämä kaikki osat omakuvastani päätin värittää taustan punaisella. Valitsin punaisen värin juuri siksi, että se jatkaisi hieman tätä ruusu-/piikkipensas teemaa. Muutenkin ajattelen punaisen värin syvällisenä, lempeänä ja rakastavana värinä. Kaiken kukkuraksi punainen väri on minun lempivärini ollut jo yläkoulu ajoista saakka.

Työn eri vaiheet
Aloitin työn kaikista keskeisimmällä asialla eli itseni piirtämisellä. Hahmottelin itseni ensin ääriviivoin ja sitten siirryin piirtämään yksityiskohtia kuten kasvoja. Tämän työvaiheen jälkeen siirryin piirtämään ehkä työn toisiksi vaikeinta piirroskohtaa eli hevosta. Siitä ei millään meinannut tulla sopusuhtainen ja turpa näytti liian suipolle tai paksulle sitä piirtäessäni. Lopulta kuitenkin sain sen näyttämään siedettävälle ja jatkoin piirrustusurakkaani colliehen. Collien sain piirrettyä loppuun melko vähäisillä työtunneilla, mutta se ei missään nimessä ollut helppoa.
Seuraavana päivänä piirsin sekä nuottikirjoituksen, tytön ja pojan sekä kirjoitin ystävyyden runon. Näiden piirtäminen oli mukavan keventävää verrattuna noihin aikaisempiin yksityiskohtia täynnä oleviin piirroksiin.
Vasta tämän jälkeen päätin piirtää piikkilangan, koska työni näytti jotenkin tyhjälle. Piikkilanka täytti sopivasti paperin reunoja, jotka jäivät valitettavasti vähän tyhjiksi. Tyhjyyttä täyttämään päätin värittää taustan punaisella ja pyrin luomaan työhöni syvyyttä värittämällä kaikki muut piirrososat omanlaisikseen.
Työn teko oli alusta loppuun saakka mukavaa vaikkakin melko haastavaa. Aika piirrellessä meni nopeasti ja välillä saavutin niin sanotun flow-tilan, jossa kaikki muu ympärillä oleva unohtui kokonaan ja keskittyminen oli 100% pelkässä piirroksessa.

Tässä kuvassa oli vasta vähän hahmoteltu piikkipuskakehystä eikä työtä oltu väritetty lainkaan.

Vertauksen vuoksi tässä kuva valmiista työstä.

Palautetta työstä äidiltäni
''Työ on kokonaisuudessaan hyvin yhtenäinen kokonaisuus ja olit hyvin kuvannut sinulle tärkeitä asioita kuvin ja sanoin. Kun kerroit mitä milläkin asialla tarkoitat, toit työhösi tarinaa ja jotain sisältöä. Kiva kun ajattelit työsi merkitystä, vaikka se onkin vain koulutyö muiden joukossa.
 Sanoisin näin, että et ole parhaimpia tapaamiani piirtäjiä, mutta et myöskään ole huonoimmasta päästäkään. Pidin erityisesti piirtämästäsi hevosesta, koska tiedän kuinka vaikea on piirtää realistisen näköistä eläintä ja varsinkin hevosta! Hieman olin pettynyt omaan kuvaasi, koska minun mielestäni kuvassa sinulla on liian leveät posket verrattuna siihen miltä luonnostaan näytät.
Ruono oli kiva, mutta tussi millä kirjoitit on liian paksu tuollaisessa fontissa. Jos numero pitäisi antaa, se olisi varmaan 8 tai jopa 9, vaikeaa päättää, kun en opettaja ole. Tykkäsin kovasti.''

Itsearviointi
Olen aikaansaannokseeni yllättynyt, koska en uskonut että voin oikeasti panostaa näinkin paljon piirtämiseen, josta en ole koskaan oikein pitänyt! En kuitenkaan ollut tyytyväinen tekstin fontin kokoon, joka oli runossa, koska olisin halunnut tehdä sen ohuella tussilla. Meiltä ei sellaista valitettavasti löytynyt enkä siihen viitsinyt investoidakkaan, joten tyydyin paksumpaan mustaan permanentti tussiin. En myöskään ollut täysin tyytyväinen tausta väritykseen, siitä näkee selvästi ettei se ole tasaisesti tehty.
Kaiken tämän pohjalta arvioisin itselleni työstä kouluarvosanan 8, koska työllä ylitin itseni ja tein kaikkeni työn eteen. En aloittanut heti suunnattomasti piirtämään, vaan suunnittelin ensin rauhassa mitä kuvaan haluan ja miten ne meinaan toteuttaa. Lisäksi halusin työlleni jotain tarinaa ja persoonaa, joista molemmat sain mielestäni tuotua piirrokseen.

Loppuun laitan kuvia piirroksen osista, joista koko työ lopulta koostui

Omakuva

Piirros itsestäni ja rakkaimmistani

Toteutin omakuva teoksen pääosin puukynillä (lyijy- ja värikynillä), mutta käytin ystävyyden runossa mustaa permanenttitussia.

Tässä kuva aikaansaannoksestani

Oppimispäiväkirja2

Sommittelukaavat

Tänään tein loppuun sommittelukaavatyön, jossa otettiin kuvia tai etsittiin kuvia, joissa esiintyy erilaisia sommittelukaavoja. 

Minun lempisommittelukaavakuva oli ehdottomasti kuva aallosta trooppisella rannalla (ellipsisommitelma). Tämä allaoleva kuva pisti silmääni sen mystisyyden vuoksi. Tumma tausta ja värikäs aalto saavat aistini hereille. Kuvaa katsoessa voisin kuvitella itseni Havajin rannalla katsomassa, kun hurjat surffaripojat ja -miehet ratsastavat suurilla aalloilla.

Tästä kuvasta huomasin myös heti ellipsinmuotoisen alan keskellä ja päätin valita sen yhdeksi sommittelukaavakuvistani.

Mielestäni teokseni onnistui hyvin ja sain siitä sellaisen kuin suunnittelinkin. Tahdoin, että siinä näkyy paljon lämpimiä maisemia ja asioita, jotka muistuttavat minua siitä, että kesä on tuloillaan. Pyrin myös työtä tehdessäni siihen, että saisin mahdollisimman erilaisia sommittelukaavoja työhöni ja tässäkin onnistuin mielestäni melko hyvin. Minun oli hyvin vaikea valita toteutustekniikkaa, sillä halusin työni olevan mahdollisimman selkeä ja helposti ymmärrettävissä ulkopuolisen silmin. Lopulta toteutustekniikaksi valikoitui blogityylinen ''kuvatperäkkäintyyli'', sillä totesin, että yhdessä kollaasissa kuvat olisivat menneet hyvin pieneksi ja huonolaatuisiksi. Laitoin muokkaamani kuvan perään aina alkuperäisen kuva, jotta katsoja huomaa itsekkin  sommittelukaavan, jonka minä olin siinä ensimmäiseksi havainnut. Loppuun kiusasin itseäni (inhoan kollaasien tekemistä, koska ne näyttävät aina silmääni epäsymmetrisille..) ja tein kollaasin alkuperäisistä kuvista.

Olen myös melko tyytyväinen työni sisällölliseen puoleen ja tunnen, että sain työni kaiken tarvittavan kuten mahdollisimman monta sommittelukaavaa, yhtenäisen kokonaisuuden ja erilaisia kuvia. Työssäni näkyy hyvin yksi rakkaimmistani harrastuksista eli matkustaminen. Jokainen kuvista oli ulkomailta luultavasti trooppisilta seuduilta otettuja tai kuvitettuja. Matkustamisen lisäksi kuvissa esiintyy rakkauteni kesään ja lämpöön kuvien kirkkauden avulla. Tämä tietynlainen kirkkaus viestii myös minun persoonallisuudesta ja luonteesta. Olen mielestäni hyvin pirteä, iloinen, avoin ja ystävällinen.

Numeroksi työstä antaisin itselleni 8 tai 9. En osaa päättää numeroiden välillä, sillä tein työtä hyvin pitkään (jopa 9h), koska opettelen vasta käyttämään tietokoneen muokkausohjelmia ja niiden kanssa tuli paljon vastoinkäymisiä. En antanut missään vaiheessa periksi ja löysin juuri sellaiset kuvat kuin mielessäni ajattelinkin. Lopputulos oli mielestäni parempi kuin uskalsin kuvitella. Työtä tehdessä huomasin, kuinka vaikeaa oli löytää erilaisia sommittelukaavoja jonkun toisen ottamista tai toteuttamista kuvista. Tässä työssä jouduin siis kaivamaan kiven alta kuvat, joissa sommittelukaavat näkyvät selvästi. Tämä kuitenkin aiheutti/sai aikaan sen, että ymmärsin sommittelukaavojen ideat ja osasin soveltaa niitä työssäni.

Sommittelukaavat

Kesäaiheiset sommittelukaavakuvat

Kaikki valitsemani kesäiset kuvat on otettu netistä. Olisin itse ottanut kuvat, jos olisi kesä, sillä mielestäni silloin kuvat ovat valoisempia, iloisempia ja kauniinpia. Sekä lisäksi en omista kameraa (muuta kuin puhelimen), jolla kuvat olisivat olleet tarpeeksi tarkkoja.

Vasemmassa kuvassa on sekä kaari- ja avoinsommitelma. Kaarisommitelma on merkitty kuvaan mustalla. Avoimensommitelman tavoin vesimelonista näkyy vain tietty osa ja katsoja tietää, että vesimeloni jatkuu kuvan ulkopuolelle saakka.

Alkuperäinen kuva oikealla.

Ympyräsommitelma sekä avoin sommitelma. Molemmat sommitelmat on piirretty kuvaan näkyviksi.

Alkuperäinen kuva oikealla

Puolikaarisommitelma

Horisontaalinen sommittelu

Ellipsisommitelma

Suljettu sommitelma (alkuperäinen kuva)

Symmetria

Diagonaalinen sommitelma

Rivisommittelu

Kolmiosommitelma

Jonosommittelu

Lopuksi kollaasi kuvista, joista etsin erilaisia sommittelukaavoja

Oppimispäiväkirja1

Taideteoksen analyysi

Aloitin taideteoksen analyysin päättämällä ensimmäiseksi taideteoksen, mistä analyysin tekisin. Googletin ''tunnetuimmat suomalaiset taideteokset'' ja silmääni pisti ensin jo tutuksi tullut maalaus Taistelevat metsot. Olin nähnyt maalauksen netissä, oppikirjoissa, mainoksissa ja myös mm. tv-ohjelmissa. Se ei koskaan ole herättänyt minussa suurempia tunteita, mutta pidän taiteilijan tarkasta kuvauksesta.

Kun olin päättänyt taideteoksen, josta teen analyysin aloitin silmäilemään tehtävämonistetta, missä oli apukysymyksiä työtä varten. Siihen tutustuttuani lähdin etenemään kohdasta 1. kronologisesti eteenpäin. Taistelevista metsoista löytyi yllättävän paljon tietoa netistä, joten käytin erilaisia lähteitä kopioimatta niitä suoraan. Löysin maalauksen tietojen lisäksi taiteilijan tarinan koskien maalausta, joka minusta oli erittäin hienoa.

Minun mielestäni analyysin tekeminen on tarpeeksi helppoa ja mukavaa, koska siinä sai tutustua syvemmin tuttuun taideteokseen (tietenkin jotkut valitsevat tuntemattoman teoksen). Apukysymykset olivat nimensä mukaisesti auttavia ja hyvinkin hyödyllisiä, sillä ilman niitä tietoa taideteoksesta olisi saattanut etsiä vain ns. pinnallisesti. Sain analyysin valmiiksi noin 3-4 tunnissa. Jokaisella työkerralla tein yhden tai kaksi tehtävämonisteen kirjaimista/numeroista (1.A ja B, C ja D, 2, 3 ).

Työn lopputulokseen olen tyytyväinen, koska sain monipuolista tietoa maalauksesta ja sen maalaajasta sekä tekovaiheen tarinasta. En kuitenkaan pitäisi työtäni kympin arvoisena, sillä ei se mielestäni täydellinen analyysi ollut.

Numeroksi työlleni antaisin 8, koska analyysistä löytyi kaikki tarvittava tieto ja noudatin ohjeita alusta loppuun saakka. Lisäksi tein työn huolella ja käytin siihen reilusti aikaa, jotta tutustuisin syvällisesti maalaukseen, josta analyysin tein.