Taistelevat metsot
1. Teoksen erittely, kuvailu deskriptio
Kyseinen teos on taidemaalari Ferdinand von Wrightin öljyvärimaalaus (124 × 188,5 cm) vuodelta 1886.Teosta maalatessaan hän oli jo iäkäs ja kärsi erilaisista halvauksista. Se on maalattu osittain vuoteessa taiteilijan kotiseudulla Kuopion Haminalahdella. Tänne hän oli rakentanut oman piilopirttinsä, Lugnet-talon. Wright rakasti rauhaa ja yksinäisyyttä, mutta eläinaiheisissaan töissään ilmeni usein toimintaa ja jännitystä. Suomen Taideyhdistys osti teoksen pian sen valmistuttua, ja se kuuluu nykyisin Ateneumin kokoelmiin.
Teoksessa on selkeästi kaksi metsoa soidinmenoillaan metsän reunamilla ja koppelo (naarasmetso) katsoo taustalla. Metsot ovat maalauksessa aktiivisia ja koppelo on taustalla melko passiivisena. Asennoiltaan ne (metsot) ovat hyvin hyökkäävän näköisiä ja ilmeiltään tuimia. Koppelo taustalla on kaulan muotonsa ansiosta hieman hämmentyneen oloinen. Kuvassa metsot ovat luultavimmin liikkeessä ja koppelo paikoillaan. Ennen kuin kuva on ns. pysäytetty metsot ovat tallustelleet toisiaan ympäri hyvin uhkaavina ja päästelleet soidinmenolle olennaisia ääniä. Tilanteen jälkeen sama jatkuu, kunnes toinen metsoista ''voittaa'' koppelon itselleen ja parittelee sen kanssa. Mitään erikoista tarinaa kuva ei minussa herätä, sillä eläinaiheisiin töihin sellaista on vaikea liittää.
Kuva muistuttaa eniten yleiskuvaa, koska tärkein tapahtuma on kuvan keskiössä ja kuvasuhteet ovat normaalit. Teoksessa toinen metsoista on sivuttain niin, että takapuolta näkyy enemmän ja toinen metsoista sivuttain niin, että päätä näkyy enemmän. Kuvaa katsovan katsojan katse kiinnittyy ensimmäiseksi metsoihin ja sen jälkeen niiden vieressä olevaan koivuun, koska ne on kuvattu tarkemmin kuin ympäristö. Tila teoksessa vaikuttaa suurelta (jatkuvalta), sillä siinä on juuri oikeanlainen syvyysvaikutelma (keskiperspektiivi). Kuvassa on syksyisiä metsän värejä eli ruskean eri sävyjä, harmaata, mustaa ja vaaleaa. Näkyviä varjoja kuvassa ei ole, mutta syvyyttä on lisätty valon vaihtelulla. Esimerkiksi metsän synkkyyttä on korostettu lisäämällä siihen tummia sävyjä. Teoksesta löytyy monenlaisia muotoja kuten pyöreitä-, kulmikkaita-, säännöllisiä- ja suoria muotoja. Maalauksen viivojen rytmi ja suunta kertovat, että teos on horisontaalinen eli vaakasuora. Tunnelma kuvassa on hieman jännittynyt, koska metsot ovat juuri ottamassa ''miehestä mittaa''. Tyylisuuntaus on joko romantiikka tai realismi, sillä teos on tehty juuri näiden suuntauksien vaihtumisaikaan.
Taistelevien metsojen sommittelun pohjana on kultainen leikkaus. Kultainen leikkaus on kuvataiteessa sommittelun perussääntöjä. Muodot, joissa esiintyy kultainen leikkaus, koetaan yleisesti esteettisesti miellyttäväksi. Kuvan kaksi metsoa ovat väreiltään tummat, joten ne ohjaavat katsojan katseen ensimmäiseksi niihin. Taiteilija on myös asettanut metsot nokikkain, joka lisää kuvan viestimää jännittenyisyyttä.
2. Teoksen interpretaatio, tulkinta
Ferdinand oli ollut jo lapsuudesta saakka kiinnostunut linnuista ja hänen perheessäkin oltiin kiinnostuneita luonnosta. Ferdinand von Wrightin taide perustuikin luonnontieteelliseen havainnointiin ja pikkutarkkaan esitystapaan. .
Aihe on otettu luonnosta ja luonnon eläimistä sekä niiden elämästä.Taistelevat metsot työssä metsot ovat soidinmenoillaan, se siis sisältää dramatiikkaa ja kerronnallisuutta.Taistelevat metsot muodostui Ferdinand von Wright uran kannalta tärkeäksi teokseksi. Hän oli Savonmaille eristäytyneenä maalannut jo vuosikymmeniä samoja lintu- ja lähiympäristönsä maisema-aiheita, jotka poikkesivat taiteen uusista valtavirtauksista. Hänestä oli tullut epämuodikas taiteilija, jota taidepiirit eivät enää ottaneet kovin vakavasti. Sairastelujensa ohessa Ferdinand von Wright alkoi maalata Taistelevia metsoja, jonka yhteydessä hän palasi aikaisempiin luonnondramatiikka käsitteleviin aiheisiinsa. Teoksesta ilmenevä luonnontaistelun kuvaus yhdistettiin Suomen kansan kohtaloon (Suomen ja Venäjän sota), jota vaivasi epävarmuus vuosisadan vaihteen poliittisten myllerrysten johdosta. Teos osoittautui aiheeltaan ajankohtaiseksi ja liitti Ferdinand von Wrightin takaisin taiteen kokonaiskuvaan.
Eläinaiheisissa maalauksissa on oltava mielenkiintoinen aihe ja se on oltu toteutettu hyvin, jotta se herättää katsojassa tunteita ja kiinnostusta. Tämä johtuu luultavimmin siitä, että eläinaiheisia maalauksia ja teoksia on tehty useita, joten kilpailu menestyksestä on kovaa.
Aihe on sekä todellinen että fiktiivinen. Todellinen se on siksi, että soidinmenoja tapahtuu todellisessakin luonnossa ja fiktiivinen, sillä maalaaja on tuskin nähnyt tätä tilannetta ''livenä''. Teoksen metsot on kuvattu luonteeltaan lähes samankaltaisiksi. Ne kilpailevat koppelon suosiosta ja koppelo seuraa taka-alalta soidinmenoa. Kuvan tarina on luultavimmin se, että hyvästä on taisteltava. Tämä hyvä tarkoittaa kuvassa parittelukumppania, mutta tämä viesti voitaisiin soveltaa ihmistenkin elämään (hyvästä työstä on taisteltava). Minkäänlaisia mullistavia tunteita maalaus ei minussa herätä, sillä en ole luonnosta kovinkaan kiinnostunut, saatikka sen eläimistöstä. Ulkoiselta olemukseltaan teos minun silmiini näyttää todella hienolle sen tarkan kuvauksen ja tilanteen kuvauksen ansiosta. En myöskään tunne tauluun liittyviä tarinoita tai myyttejä eikä se muistuta minua mistään sellaisesta.
Wrightille maalauksessa on voinut olla jotain henkilökohtaistakin, koska hän rakasti luontoa ja erakkona elämistä. Maalaukseen ei löytynyt kuvatekstiä.
3.Teoksen arvottaminen
Taiteilijan luonnonläheisyys heijastuu selvästi teokseen(aihe luonnosta). Minun mielestäni teos vastaa aikakauttaan, sillä romantiikalle ilmeistä on, että siinä käytetään hempeitä pastellisävyjä ja siinäkin aihe tuli usein luonnosta. Teoksessa on myös realismin tyylipiirteitä, koska siinä on näytetty soidinmeno pelkistämättä mitään (niin raakana kuin se on) ja päätapahtuma on kuvan etuosassa.
Taiteilija on kuvannut eläinten maailmaa luonnossa. Teos ei ole osa suurempaa kokonaisuutta eikä se tuo minulla mieleen mitään muuta teosta. En löytänyt mitään palautetta tai kritiikkiä kuvan ilmestymisvuosilta, mutta voisin nykyisestä suosiosta päätellä, että teos oli siihenkin aikaan suosittu ja arvostettu. Teoksessa ei ole mitään mitä joku voisi syvästi vastustaa, mutta ei myöskään sellaista jota joku voisi ylikaiken rakastaa. Se on siis hyvin neutraali.
Taistelevat metsot työ on Wrightin tunnetuin maalaus. Muita suosittuja maalauksia ovat mm. Ensi yllätys ja Näköala Haminalahdesta.
Taistelevia metsoja voidaan pitää avainteoksena suomalaisen luonnonkuvaamisen traditiossa, joka on säilyttänyt arvostuksensa läpi vuosikymmenten. Yhä näinäkin päivinä suomalaista identiteettiä rakennetaan ja ylläpidetään osittain luonnonkuvaamisen kautta, jonka näkyvimmäksi tekijäksi voidaan nimetä nykyään luontovalokuvaus.Teoksesta on aikojen saatossa rakentunut todellinen kotimaisen taiteen ikoni, joka on tuttu kaikille suomalaisille. Teos on eniten kopioitu suomalainen maalaus, josta löytyy lukemattomia toisintoja. Sitä löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksina useiden suomalaisten kotien seiniltäkin.
